Tunneäly työelämässä -aihe nostaa usein esiin ajatuksen, että ”meillä tehdään täällä töitä, ei täällä ole aikaa alkaa tunteita vatvomaan”. Ei tarvitsekaan eikä missään nimessä kannata ”jäädä vatvomaan”, itseasiassa tunneälykkäässä ympäristössä työt nimenomaan luistavat sujuvasti vaikka läsnä olisi voimakkaitakin tunteita.
Miten tunneäly näkyy arjessa?
Tunneäly näkyy arjessa muun muassa siinä miten huomioit muita ja miten vaikutat muihin. Miten toimit haastavissa vuorovaikutustilanteissa? Meneekö hermo vai pystytkö säätelemään tunteitasi niin, että lopputulos tilanteesta on paras mahdollinen? Monelle tulee tunneälystä ensinnä mieleen se ”miten hyvin luen ihmisiä”, mutta vähintään yhtä tärkeää on mitä ihmiset lukevat sinusta ja miten toimit kun ”luet jotain” muista ihmisistä. Osaatko kohdata surullisen tai kiivastuneen kollegan myötätuntoisesti? Millaisista asioista turhaudut, milloin kyllästyt ja miten pysyt keskittyneenä näissäkin tilanteissa?
Tunteista puhuminen säästää kaikkien aikaa.
Esimerkkitilanne, jossa tunteet vievät huomion: Lähtiessäsi kotoa työpaikalle ajaudut hirmuiseen riitaan puolisosi kanssa. Ärräpäitä lentää ja ovi paiskautuu kiinni. Ajaessasi työpaikalle käyt tilannetta läpi mielessäsi ja koet tulleesi loukatuksi ja väärin ymmärretyksi. Matkalla muut autoilijat ovat törppöjä ja tietenkin juutut kaikkiin liikennevaloihin, turhautuminen kasvaa. Saavut neukkariin, jossa muu tiimi jo odottaa. Kehonkielestäsi voi lukea, että jokin on pielessä. Olet harvasanainen, kulmat kurtussa ja tavarat ilmestyvät pöydälle jokseenkin äänekkäästi pamahdellen. Tiimin keskittyminen ohjautuu sinuun sen sijaan, että keskityttäisiin palaverin aiheeseen. Joku miettii, että uskaltaako kysyä mikä hätänä, toinen päättelee että ”se on varmaan mulle vihainen kun en lähettänyt sitä raporttia ajoissa”, kolmas pelkää, että kohta se räjähtää. Tunnelma on kireä, asia ei oikein etene.
Miten tilanteen voisi käsitellä niin, että työskentely jatkuu optimaalisesti? Saapuessasi neukkariin sanoisit asiallisesti: ”Oli hirvee riitä kotona just lähtiessä ja tunteet vähän kuohuu vielä, mutta alottakaa vaan, kyllä tää tästä.” Sanoittamalla asian ääneen saat sen ulos omasta systeemistäsi ja koet ehkä rauhoittuvasi jo samalla kun puhut. Muut tietävät mistä on kyse, että se ei ole vaarallista ja että voidaan jatkaa normaalisti, ehkä voidaan jopa osoittaa myötätuntoa sanoin tai elein. Tunnelma rentoutuu heti ja jokainen voi keskittyä edistämään yhteistä asiaa.
Tunneäly näkyy käytöksessä.
Tunneäly ilmenee käyttäytymisenä, ei niinkään tunteista puhumisena. Toki tunneälykäs osaa myös puhua tunteista eli tunnistaa ja nimetä tunteita. Tunteet vaikuttavat toimintaasi halusit tai et. Kun olet tietoinen tunteidesi vaikutuksista valintoihisi ja päätöksiisi, voit valita miten reagoit. Jos et ole tietoinen, olet enemmän tunteiden vietävissä ja päätöksesi eivät ehkä aina ole lopputuloksen kannalta parhaita mahdollisia.
Tunneälytaitoja voi harjoitella ja niissä voi kehittyä ihan koko ihmiselämän ajan! Erityisen tärkeitä tunnetaidot työyhteisössä ovat niille, joiden tehtävä on vaikuttaa muihin eli saada ihmiset työskentelemään yhdessä yhteisiä tavoitteita kohti. Valmennusvaihtoehtoja pääset katsomaan täältä: https://mindfulness365.fi/kurssit-ja-materiaali/
Paljonko henkilökohtainen tuottavuus nousi mindfulness-harjoittelun avulla? Lue lisää täältä: https://mindfulness365.fi/mindful-leadership-tuloksekkaampaa-johtamista/